Muutimme takaisin Pohjois-Suomeen -08 keväällä ja syksyllä rakensimme omakotitalon nykyiselle kotipaikallemme. Olin jo pitkään halunnut oman koiran, vuosi ilman omaa karvaturria oli tylsää aikaa. Ihastuin kovasti suomenlapinkoiraan ja totta kai halusin sellaisen itselleni. Löysimme Ciasman kennelin netistä ja siskoni kyseli sieltä, että onko pentuja tulossa. Olihan sieltä, joten varasimme urospennun. Äidin ehdoton sääntö oli, että jos koira laitetaan niin uros sen on oltava. Helmikuussa tuli viesti, että pennut ovat syntyneet. Ja kuinka ollakkaan, pentueesta tulin ainoastaan yksi uros. Loput kolme olivat narttuja, joista emme kyllä ole kuulleet sen jälkeen. Kun luovutusikä oli pennuille saavutettu, lähdin hakemaan Usvaa kotiin Oulusta. Nimikin oli päätetty jo ennen pentujen syntymistä. Nimestä on ollut hieman vääntöä, että olisi nartun nimi. Voi ollakkin, mutta minulle se on uros ja piste! Kun Usva pääsi ensimmäistä kertaa meille sisälle, se pissasi suoraan olohuoneen nurkkaan. :D Hyvin alkoi meidän yhteinen taipale, jota on kestänyt jo yli kolme vuotta ja toivottavasti monta hyvää vuotta on edessä päin.
Usvan ja minun kaksikkoon mukaan saapui Jazzy marraskuussa 2012. Jazzy oli pitkän suostuttelun tulos. Olin toista koiraa toivonut ja tahtonut jo jonkin aikaa. Tanskandoggi ja ruotsinlapinkoira pyörivät mielessä, kunnes lopulta ihastuin mittelirotuun Matun siskon Fannin koiran kautta. Mitteliä mietittiin kesä ja syksy, mutta mitään ei tapahtunut. Kasvattajakin tosiaan oli tiedossa, sama kuin Liebenin. Sitten syyskuussa tuli viestiä, että mustia poikia oli syntynyt ja meille voisi näyttelykotiin poika muuttaa. Siitä alkoi taivuttelu ja lopulta päätös tehtiin. Poika tulisi meille. Tämä tuli niin nopeasti, ettei paljoa ihmisille ehitty ilmotella. Syyslomalla kävin koiraa katsomassa ja valitsemassa. Marraskuussa se sitten haettiin. Jazzy oli tullut taloon. :)
Voisin kertoa vähän itsestäni. Pidän todella paljon melkeinpä kaikista eläimistä. Opin tykkäämään jopa lehmistä, kun olin viikon TET-harjoittelussa kaupunkimme eläinlääkärillä. Myöskin harrastuksiini kuuluvat eläimet. Usvan kanssa olemme tosiaan enimmäkseen tahkonneet näyttelyissä, mutta myös agilitya ja tokoa on tullut harjoiteltua ihan omissa oloissa harrastus mielellä. Agilityyn Usva on oikein hyvä koira, energiaa kyllä riittää. Ainoastaan omat ohjaustaitoni eivät ole mitään parhainta luokkaa. Mutta ehkä vielä joskus. Tokokin sujuu, mutta vaihtelevasti. Koirien lisäksi olen tekemisissä hevosten kanssa. Harrastan siis ratsastusta, tosin vielä toistaiseksi epäsäännöllisesti. Näiden lisäksi harrastan tanssia. Diskotanssia olen harrastanut kolme vuotta ja showtanssia vuoden, eli viime lukuvuonna kävin kahdesti viikossa tanssitunneilla. Tulevan lukuvuoden tanssilajit eivät ole vielä varmoja, haluaisin ottaa kolmanneksi tanssiksi hiphopin, mutta luulen ettei aikani riitä. Mutta katsotaan nyt. Ennen tanssia harrastin pianonsoitto monta vuotta, mutta alkoi vähitellen tökkiä joten lopetin. Nykyään soitan omaksi iloksi kotona ja kavereilla.
Pitäisikö kertoa luonteesta? Olen omasta mielestäni sosiaalinen ja avoin, kavereiden mielestä äänekäs. Ei pidä paikkaansa! Tulen hyvin toimeen ihmisten kanssa, mutta jos kavereitani arvostelee, en katso sitä hyvällä. Olen myös lyönyt pitkän kaveruussuhteen poikki tämän vuoksi, enkä kadu päätöstä. Olen hyvin tempperamenttinen, horoskooppimerkkini kun on skorpioni. :D
 |
| Kesältä -12, puhelinkuva |
 |
| Hehe, Niilo tunkeilee. :D |
 |
| ♥ |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti